Kiihtelysvaaran nimi
Tunnetuin selitys kiihtelys-sanalle on se, että se on kappalemitta ja tarkoittaa 40 oravannahkaa. Kirjailija Kyllikki Malisto on kertonut, että kiihtelys on myös pituusmitta. Kiihtelys on välimatka peukalonhankasesta kyynärtaipeeseen eli sen vitsaksen pituus, mihin 40 oravannahkaa mahtuu pujotettuna.
Kiihtelysvaaran kirkonkylän alkuperäinen nimi oli Kullupäävaara. Tarinan mukaan ennen pysyvän asutuksen syntyä Kiihtelysvaaran alueella oli samoillut metsästäjä, joka pudotti eräältä vaaralta 40 oravaa eli kiihtelyksen jousellaan. Vaaraa, jolla taitava metsämies oravia tähtäili, alettiin kutsua Kiihtelysvaaraksi. Alkuaan pitäjän nimi oli Kiihtelys; vaara-sana on nimeen sulautunut myöhemmin.
Kiihtelysvaaran kunnan vaakunassa on mustalla pohjalla neljä hopeista oravannahkaa. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. Pitäjänvaakunahanke lähti liikkeelle Kiihtelysvaara-Seuran tekemästä ehdotuksesta kunnanvaltuustolle vuonna 1961. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi Kiihtelysvaaran kunnan liittyessä Joensuun kaupunkiin vuonna 2005.
Kiihtelysvaaran historiaa
Kiihtelysvaara sijaitsee Pohjois-Karjalassa ja on nykyisin osa Joensuun kaupunkia (vuodesta 2005). Pitäjä tunnetaan vanhana kulttuuriseutuna, jonka asukkaat ovat olleet tunnettuja tarinankertojia ja kansanlaulujen taitajia. Kiihtelysvaaran luonnonmaisemalle ovat tyypillisiä pienet järvet, suuret metsät, vaarat ja erämaisemaa halkovat joet.
Kiihtelysvaaran kirkko oli Joensuun Kiihtelysvaarassa sijainnut puinen ristikirkko, joka rakennettiin Heikki Hägerin johdolla 1769–1770. Kirkko tuhoutui kokonaan tuhopoltossa 23. syyskuuta 2018. Erillinen kellotapuli onnistuttiin suojaamaan tulelta.