Kiihtelyksen Kylä

KAUNIS KAIKILLE SILMILLE - AITO, ILMEIKÄS JA YSTÄVÄLLINEN

 

Kiihtelysvaaran nimi

Tunnetuin selitys kiihtelys-sanalle on se, että se on kappalemitta ja tarkoittaa 40 oravannahkaa. Kirjailija Kyllikki Malisto on kertonut, että kiihtelys on myös pituusmitta. Kiihtelys on välimatka peukalonhankasesta kyynärtaipeeseen eli sen vitsaksen pituus, mihin 40 oravannahkaa mahtuu pujotettuna.

Kiihtelysvaaran kirkonkylän alkuperäinen nimi oli Kullupäävaara. Tarinan mukaan ennen pysyvän asutuksen syntyä Kiihtelysvaaran alueella oli samoillut metsästäjä, joka pudotti eräältä vaaralta 40 oravaa eli kiihtelyksen jousellaan. Vaaraa, jolla taitava metsämies oravia tähtäili, alettiin kutsua Kiihtelysvaaraksi. Alkuaan pitäjän nimi oli Kiihtelys; vaara-sana on nimeen sulautunut myöhemmin.

Kiihtelysvaaran kunnan vaakunassa on mustalla pohjalla neljä hopeista oravannahkaa. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. Pitäjänvaakunahanke lähti liikkeelle Kiihtelysvaara-Seuran tekemästä ehdotuksesta kunnanvaltuustolle vuonna 1961. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi Kiihtelysvaaran kunnan liittyessä Joensuun kaupunkiin vuonna 2005.

Kiihtelysvaaran historiaa

Kiihtelysvaara sijaitsee Pohjois-Karjalassa ja on nykyisin osa Joensuun kaupunkia (vuodesta 2005). Pitäjä tunnetaan vanhana kulttuuriseutuna, jonka asukkaat ovat olleet tunnettuja tarinankertojia ja kansanlaulujen taitajia. Kiihtelysvaaran luonnonmaisemalle ovat tyypillisiä pienet järvet, suuret metsät, vaarat ja erämaisemaa halkovat joet.

Kiihtelysvaaran kirkko oli Joensuun Kiihtelysvaarassa sijainnut puinen ristikirkko, joka rakennettiin Heikki Hägerin johdolla 1769–1770. Kirkko tuhoutui kokonaan tuhopoltossa 23. syyskuuta 2018. Erillinen kellotapuli onnistuttiin suojaamaan tulelta.

Kirkko

Kirkon kuorisakaran jatkoksi oli rakennettu sakasti ja 1850-luvulla muihin sakaroihin eteiset. Kirkossa oli aumakatot, keskellä olevan lyhytvartisen tornin huipulla oli kattoratsastaja. Sisäkatteena oli puuholvit. Kirkkoa korjattiin 1830-luvulla, vuosina 1855–1856 ja Juhani Viisteen johtamana perusteellisesti 1931. Kirkon pinta-ala oli 243 neliötä, ja istumapaikkoja siellä oli 452 hengelle. Kirkon alkuperäiset 11-äänikertaiset urut rakensi Kangasalan urkutehdas 1912, urut saatiin Ruskealan kirkosta. Uudet 12-äänikertaiset urut valmisti Suomen Urkuhuolto 1940. Kirkon alttaritaulun Kristus ristillä maalasi Samuel Elmgren 1831.

Alttaritaulun lisäksi kuorin etelä- ja pohjoisseinillä olevat Jumalan kaikkinäkevää silmää esittävät maalaukset ja lehterin kaiteiden balusterijäsentely olivat Samuel Elmgrenin tekemiä. Maalauskoristelu restauroitiin 1967 arkkitehti Heikki Havaksen ja konservaattori Thorvald Lindqvistin johdolla. Kiihtelysvaaran kirkko oli vanhimpia Pohjois-Karjalassa säilyneistä kirkoista.

Kirkon kellotapuli on vuodelta 1856 ja uusittu yläosastaan vuonna 1931. Edellinen tapuli paloi salaman sytyttämänä 1813.

Kirkon palo

Kirkolta tuli automaattinen palohälytys noin kello 4.50 sunnuntaina 23. syyskuuta 2018. Pelastuslaitoksen myöhemmin aamulla julkaiseman tiedotteen mukaan kellotapuli ja lämpölaitos saatiin suojattua, mutta tuolloin kirkon katto oli jo romahtanut ja vain hirsiseinät pystyssä. Kirkko tuhoutui kokonaan. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

Kirkon kiinteistömestari Jouni Heiskanen onnistui pelastamaan alttaritaulun, ehtoollishopeat ja osan alttarivaatteista.

Palosta tuomittiin Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa 22. tammikuuta 2019 paikkakuntalainen Aki Petri Pöllänen 2 vuoden 8 kuukauden ehdottomaan vankeuteen ja liki kolmen miljoonan euron korvauksiin törkeästä vahingonteosta.

Uuden kirkon rakentamiseksi on käynnissä keräys.

Lähteet: Kiihtelysvaara-Seura ry

Kiihtelysvaaran kirkkokeräys – yhteenvetoa

VARAINHANKINNALLA 750 000 EUROA UUDEN KIRKON HYVÄKSI

 

– Kiihtelysvaaran kaunis ja historiallisesti korvaamaton kirkko tuhoutui varhain sunnuntaiaamuna 23.9.2018. Vuonna 2020 kirkko olisi täyttänyt 250 vuotta

– Palo herätti vahvan tahtotilan uuden kirkon aikaansaamiseksi ja halun lahjoittaa. Yhteisöllisyys vahvistui ja syntyi halu edistää kirkkohanketta.

– Srk-yhtymän tilille alkoi tulla jonkin verran lahjoituksia. Tässä vaiheessa ei vielä ollut päätöstä kirkon rakentamisesta, ei keräyslupaa eikä kirkkokeräystiliä.

– Ensimmäinen tukikonsertti oli Joensuun kirkossa 24.11.2018. Sen toteutusta ehdotti ja edisti Esa A. Luukkainen. Hänen lisäkseen tukikonsertin yhteyshenkilönä oli Eevi Väistö.

– Joensuun srk-yhtymän yhteisen kirkkovaltuuston päätti kirkon rakentamisesta 3.12.2018 ja päätöksen myötä yhtymä perusti Kiihtelysvaaran kirkkorahaston.

– Kirkon rakentamispäätös mahdollisti myös rahankeräyslupahakemuksen jättämisen Itä-Suomen poliisilaitokselle. Teimme hakemuksen Kiihtelysvaara-Seuran nimissä. Keräykselle avattiin oma kirkkokeräystili. Sitten vuorossa oli kirkkokeräysesitteen teko, keräyslippaiden hankinta, kirkkokeräyksen roll´upin valmistaminen, keräyslistojen teko ja muut valmistelut. Lupa keräykselle saatiin nopeasti ja keräyslupa tuli voimaan vuoden 2019 alusta.

– Kirkkokeräykselle asetimme tavoitteeksemme puoli miljoonaa, noin 10 pros. arvioiduista uuden kirkon kustannuksista. Kirkkokeräyksen suojelijaksi pyysimme Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen.

– Keräyksen toimintaperiaatteena oli, että kirkkokeräystilillä on vain tilillepanoja ja kaikki lahjoitukset ja muu tuotto siirretään lyhentämättömänä kirkkokeräystilille. Pankkikin tuli vastaan ja luopui tilin palvelumaksuista.

– Toimin vuosien 2019-2020 keräysvastaavana, toisena vastuuhenkilönä Anja Turunen. Omana ajatuksenani oli, että varainhankintaan tulee panostaa täysipainoisesti, kun asia on ihmisten mielissä ja kun asia on esillä myös mediassa. Kirkkokeräysasiaan media suhtautui kaiken aikaa myönteisesti ja saimme mediassa kirkkokeräystapahtumia aika ajoin esille ja nostettua ihmisten mieliin.

– Kirkkokeräykselle saimme jo alkuvaiheessa P-K:n kauppakamarin, P-K:n yrittäjien, MTK-Pohjois-Karjalan ja MHY-Pohjois-Karjalan tuen. Järjestöt suosittivat osaltaan jäsenilleen kirkkokeräykseen osallistumista.

– Lähtökohtana oli, että kaikki lahjoitukset lahjoitussummasta riippumatta ovat arvokkaita ja olimme kiitollisia kaikista lahjoituksista. Varainhankintaa toteutettiin alkuvaiheessa sekä lista- että lipaskeräyksenä. Myynnissä oli myös lahjaksi saatuja tuotteita, kuten kuvakortteja ja video tuhoutuneesta kirkosta. Tuottoisin myyntituote oli entisen kirkon kuvista koostettu vuoden 2020 seinäkalenteri, jonka olivat koostaneet Maija-Leena Heiskanen ja Varpu Vauhkonen. Kalenterin painatuksen kaikkine oheiskuluineen lahjoitti Aikataos.

Kirkkokeräyksen hyväksi toteutettiin myös lukuisia konsertteja ja muita tapahtumia. Mieliinpainuvimpia oli Helsingin tuomiokirkon konsertti maaliskuussa 2020. Kohta tämän jälkeen alkoi korona-aika ja kaikki valmiit ja valmisteluvaiheessa olleet konsertit ja muut keräystapahtumat peruuntuivat.

– Suurin yksittäinen lahjoitus oli Yrjo Huurrekorvelta, 161 000 euroa. Kyösti ja Kari Kakkonen lahjoittivat 100 000 euroa. Lisäksi he maksoivat taiteilija Panu Patomäen kirkkopihaan uuden kirkon läheisyyteen tekemän uniikin enkelipatsaan, kustannus noin 30 000 euroa.

– Merkittäviä lahjoittajia olivat myös paikalliset yhteisöt Viesimon Vire ry, jonka lahjoitus oli 30 000 euroa ja Osuuskunta Viesimo lahjoittamalla keräykseen 23 000 euroa. Broman Group lahjoitti 20 000 euroa, samoin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö lahjoitti 20 000 euroa.

– Muista merkittävistä lahjoittajayhteisöistä mainittakoon Rajaseutu ry, Helsingin yliopiston Karjalainen osakunta ja Kiihtelysvaaran energiaosuuskunta, joka teki talkoilla pilkkeitä myyntiin ja lahjoitti näin saadut varat kirkkokeräykseen.

– Vuosien 2019-2020 aikana kirkkokeräystilille kertyi kaikkiaan 1460 eri kokoista tilillepanoa ja varainhankinta tuotti kaikkiaan noin 750 000 euroa.

– Toteutuneesta varainhankinnasta olemme suuresti kiitollisia kaikista ja kaikenkokoisista lahjoituksista ja  kaikista henkilöistä, jotka monin eri tavoin osallistuivat ja edistivät kirkkokeräystä.

 

                                                                                       Koonnut 4.3.2025 Matti Väistö